Kissan lajityypillinen ja turvallinen elämä
Huolestuneena olen seurannut kissoja ja kissojen pitoa
koskevaa vastakkainasettelua, sekä sen vaikutusta kissojen hyvinvointiin,
arvoon sekä asemaan Suomessa.
Vastakkainasettelua, joissa kärjistetään helposti sisäkissat niihin
ääripäihin, missä sisäkissoilla ei ole lajityypillistä käyttäytymistä tukevaa
toimintaa tai sen uskotaan toteuttamisena olevan liian haastavaa. Vaikka
käytännössä lajityypillisen elämän tarjoaminen kissalle on toteutettavissa
kohtuu helposti asiaan tutustumalla tarkemmin tai ammatikseen eläintenkäyttäytymiseen erikoistuneen ammattilaisen avustuksella.
Suoraviivaisesti ehkä ajatellaan, ettei sisälle teljetyt kissat saa lajityypillistä
käyttäytymistä, sekä tehdään olettamuksia, ettei ulkoilun tuomia virikkeitä
voida tarjota kissalle esimerkiksi turvallisesti valvotulla ulkoilulla.
Kissan asema ja hyvinvointi Suomessa, ovat vielä asioita, joissa kaivataan kehitystä sekä toimia, jotta kissa olisi ansaitsemassaan asemassa muihin eläinlajeihin verrattuna ja tässä asiassa pitäisi puhaltaa yhteen hiileen, eikä jakautua eri puoliin ja etsiä itselleen kannattajia ja omaa ajatusmaailmaa tukevia somebuustaajia.
Nekin voimavarat olisi enemmän hyödyksi kissojen hyvinvoinnin rakentamisessa kun kinastelun sijaan keskityttäisiin hetki miettimään, mitä tietoa meillä kissasta eläimenä löytyy, sekä pohdittaisiin yhdessä miten voimme tämän tiedon pohjalta luoda sen turvallisen ja lajityypillisen elinympäristön kissallemme.
Miksei löydetä siis sitä kultaista keskitietä, jossa lajityypilliseen elämään ja
käyttäytymiseen tarjotaan mahdollisuus, ihmisen taatessa sen olevan myös
turvallista tälle eläinlajille.
Kärkkäästi puolustetaan vain sitä omaa mielipidettä ja ajatusmaailmaa, piittaamatta tai
viittaamatta tutkittuun tietoon kissaeläimen käyttäytymisestä tai
hyvinvoinnista, sekä sen tarpeista. Tai tarkoituksenomaisesti ignoorataan kaikki se tieto, mitä meillä on tai on saatavilla, eikä olla vastaanottavaisia muutokselle.
Kuten Hannele Luukkaisen sekä Heta Rousin lukijan mielipide kirjoituksessa, pohjustuu koko kirjoitus muutaman ihmisen mielipiteeseen sekä näkemykseen,
jolle ei ole antaa tutkittua tietoa eikä perusteluja taustalle tai ne jätetään kertomatta, niiden olevan täysin ristiriidassa heidän kirjoituksensa kanssa. (viittaus: HS Lukijan
mielipide: Kissakin on osa luontoa, eikä sen ulkoilua pidä kieltää)
Eikö nähdä, kuinka tämä mielipide vetää maton alta kaikilta niiltä kissojen
hyväksi toimivilta, jotka vapaaehtoisesti auttavat kaikin keinoin tässä
kissakriisissä ja kuinka tämä mielipide väheksyy sekä alentaa kissojen
arvostusta, asemaa ja hyvinvointia Suomessa?
Linda Elmroos toi kirjoituksessaan erityisen hyvin esille paljon tärkeitä
asiakohtia ja jokaiselle mietittäviä seikkoja lähdetietojen kera, tämän
täydennykseksi haluan tuoda esille kouluttajan huomioita tutkitusta tiedosta sekä
lain ja asetuksien kohdista.
Kesykissamme on kesytetty vuosisatojen saatossa esi-isästään afrikkalaisesta villikissasta, joka on elänyt kuivissa ja lämpimissä elinympäristöissä. Tämän vuoksi kesykissamme korvat, tassut sekä häntä ovat hyvin arkoja paleltumille sekä muutoinkaan kissan keho ei ole kehittynyt sietämään Suomen kylmiä olosuhteita.
Kissan kivun, vamman, sairauden tai stressin näkyminen selvinä merkkeinä verhoutuu muilta eläinlajeilta evoluution seurauksena ja usein muilla eläinlajeilla, kuten ihmiselläkin on haastava lukea eläimen käytöksen ja eleiden muutoksia sen sairastuessa.
Siksi valvomatta ulkoilevan kissan omistajalla on liki mahdotonta huomata kissan muuttunut käytös reaaliaikaisesti ja realistisesti, kissan ollessa paljon poissa näköpiiristä tai vain hetkellisesti paikalla.
Kissan käyttäytymistä sen elämän perus osa-alueilla kuten syömistä, tarpeidentekoa ja fyysistä kuntoa kissalla ei voida seurata aktiivisesti tai kissa voi jättää palaamatta kotiin näiden asioiden peittämiseksi. Valvomattomuus vaikeuttaa siis todella paljon hyvissä ajoin terveydellisiin ja hoitoa tarvitseviin asioihin reagointia, joihin eläinsuojeluasetuskin jo velvoittaa.
Väärin kohdistettu saalistaminen
Kissan lajityypilliseen käyttäytymiseen kuuluu isona ja vahvana osa-alueena saalistuskäyttäytyminen, jota kissa valvomatta toteuttaessaan ei osaa kohdistaa vain tiettyihin sallittuihin saaliseläinlajeihin, vaan aiheuttaa saalistuskäyttäytymisellään suurta vahinkoa luonnolle sekä sen monimuotoisuudelle.
Moni perustelee itselleen luvan kissan valvomattomaan ulkoiluun sen tuholaistorjunnassa olevien hyötyjen vuoksi, todellisuudessa nykytiedon valossa kissan katsotaan olevan hidas, epä eettinen sekä varsin tehoton apu tuholaistorjunnassa varsinkin rottaongelman ilmetessä.
Harva kissa haluaa kohdata rotan, sen emä tai kokemus ei välttämättä ole opettanut, että rotta olisi hyvä saalistuskohde tai hyvää ravintoa, sekä muun tarjolla olevan ruuan määrästä riippuen se ei koe tarpeelliseksi saalistaa rottia ravinnokseen, ellei eläintä pidetä esimerkiksi eläinsuojelulain vastaisesti nälässä, jotta se saalistaisi tuholaisia paremmin.
Isoin vaikuttava tekijä rotan saalistuksessa on kuitenkin se, että rottien ollessa älykkäitä ja nopeita oppimaan, kissan vaaniessa saalista hitaasti sekä yhden joutuessa kissan evääksi, muut osaavat piiloutua ja näin rottaongelma katoaakin vain maan alle ja ihminen luulee kissan hävittäneen rotat, vaikka todellisuudessa rotat ovat vain piiloutuneet.
Tuholaistorjunnassa varsinkin rottien kohdalla, on tutkitusti todistettu, että koulutetut koirat ovat saalistajalle kuin myös saaliseläimelle eettisempi sekä turvallisempi ja tehokkaampi vaihtoehto avuksi.
Lisää aiheesta Sarin hyvin kirjoitetussa tekstissä hiirikissojen aika on ohi.
Ulkoiset vaarat
Kissan omistaessa laajat elinalueet valvomatta ulkoillessaan, se altistuu kulkiessaan pedoille, liikenteelle sekä monille taudeille ja loisille.
Niihin saattaa kohdistua myös vihaa ja ilkivaltaa ihmisten toimesta.
Eläinsuojelu työssä mukana olevien sivustoja seuratessa, voi jokainen huomata, kuinka paljon valvomatta ulkoilevien kissoista joutuvat viimeiselle matkalleen kituen ja kärsien, jäädessään auton alle tai saamalla jonkin taudin tai sairauden esimerkiksi kissatappeluissa.
Kissa on hajumaailman eläin
Hajumaailman eläimenä kissat merkitsevät elinalueitaan usein eri tavoin, kuten kynsimällä, virtsaamalla tai kehon eri hajurauhasilla, hajunjättötapa riippuu kissan jättämästä viestin sisällöstä.
Luontaisesti kesyttämämme villikissa on myös saaliseläin, joka peittää omat tarpeensa esimerkiksi naapuruston hiekkalaatikkoon tai kukkapenkkiin, joka aiheuttaa terveysriskin sekä epäsopua naapurustoon, vaikka tämän estäminen pitäisi olla itsestään selvyys jo sen lainsäädännön vuoksi. Kissan ulkoilua koskee laissa erikseen mainitut paikat ja alueet, missä kissan ei ole sallittua kytkemättömänä vierailla.
(Järjestyslaki 27.6.2003/612, kissaa koskee 14§:ssä säädetty ns. koirakurin kohta)
Jo itsessään kissan huolehtiessa reviiristään tuottaa se sille itselleen suurta stressin nousua ja vieraan kissan vierailu naapurin pihamaalla aiheuttaa helposti stressiä ja sen tuomia terveysongelmia myös naapuruston kissoille. Valvomatta ulkoilevat kissat voivat viedä mukanaan ikäviä tauti tuliaisia, jotka leviävät kissojen kesken herkästi tappeluissa ja saattavat olla kohtalokkaita sekä aiheuttaa pitkäkestoista kärsimystä.
Kissakriisi Suomessa
Suomen kissakriisissä, valvomatta ulkoilevat kissat ovat todella isossa vaikuttavassa tekijä asemassa, aiheuttamassa isojen populaatioiden syntyyn. Nopeasti lisääntyvänä lajina kissa muodostaa lyhyessä ajassa ison populaation ulos syntyneitä ihmiseen tottumattomia pieniä reppanoita, joiden selviytyminen Suomen olosuhteissa on hyvin arveluttavaa ja elävätkin enintään kahden vuoden ikäiseksi, mikäli selviytyvät pentuna.
Ulos syntyneiden populaatioiden lisäksi löytöeläinkoteja, eläinsuojeluyhdistyksiä sekä monia vapaaehtoisia, jotka kissojen auttamiseksi toimivat, kuormittaa hylätyt, oman onnensa nojaan jätetyt kissat. Näistä kissoista liian helposti ajatellaan, että ne ovat jonkin hyvin hoidettuja lemmikkejä, vaikkei todellisuudessa voida nähdä mitä tauteja, sairauksia tai vammoja kissa sisäisesti kantaa mukanaan ilman eläinlääkärin tarkempaa tutkimusta. Moni näistä ihmisten kuvitelluista, hoidetuista ja huolehdituista lemmikeistä, saa todellisuudessa apua ja hoivaa aivan liian myöhään.
Laissa ja asetuksissa
Kissojen pitoa ja hyvinvointia koskee myös eläinsuojeluasetuksien kohdat suojaavasta, turvallisesta pitopaikasta ja ympäristöstä. Eläintä ei tule jättää hoidotta eikä hylätä.
Eläimen pitopaikan tulee olla muutoinkin tarkoituksenmukainen, ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet. Eläimen pitäminen tarpeetonta kärsimystä tuottavalla tavalla on kielletty eikä eläimelle tule aiheuttaa pelkoa eikä kiihdyttää, vaan kissaa on kohdeltava rauhallisesti.
Valvomattoman ulkoilun tuomien hyötyjen valossa unohdamme herkästi turvallisuuden, eettisyyden ja ympäristön huomioimisen tärkeyden, joita myös eläimiä koskevat lait sekä asetukset koskevat.
(Laissa ja asetuksissa kohdat; metsästyslaki 28.6.1993/615, Eläinsuojelulaki 3§, 4§ ja 5§)
Ajatellessamme kissan kokemia hyötyjä valvomattomassa ulkoilussa, kaikki eivät halua edes ajatella kuinka suuri vaikutus kissamme toiminnalla on useampaan ympäristössä olevaan asiaan ja tietyt kissan hyvinvoinnin rakentamisen tukipilarit, kuten turvallisuus saavat liian paljon vähättelyä osakseen.
Tuomalla turvaa, luomme ratkaisun
Tuomalla kissan ulkoiluun valvontaa annamme kissalle yksilöllisesti mahdollisuuden loistavaan tapaan täydentää lajityypillistä käyttäytymistä. Annamme näin mahdollisuuden toteuttaa useita osa-alueita kissan luonnonmukaisesta elämästä. Virikkeistyä ja aktivoitua ilman, että jättäisimme kissan turvallisuuden huomiotta ja asettamatta eläintä tietoisesti alttiiksi vaaroille, sairastumiselle tai menehtymiselle.
Toki yksilöllisyys on otettava huomioon kissalle tarjottavissa mahdollisuuksissa toteuttaa luontoaan. Mahdollisuuksissa täytyy ottaa huomioon myös ympäristö, johon nämä mahdollisuudet voidaan asettaa.
Kaikki kissat eivät nauti rauhallisen kotialueen ulkopuolisen ympäristön tarjoamista virikkeistä edes sen asunnon tai talon seinien ulkopuolelta. Tällöin on turvallisinta tälle yksilölle tuoda virikkeet sekä luonto niin sanotusti sisälle, raapimapuut, korkeat tasot, hyllyt, aktivointi kupit ja pelit, erilaiset temput ja harrastukset, paljon saalistusleikkeijä ja ruuan etsintää tavanomaisten ruokakuppien sijaan, erilaisia leluja ja virikkeitä kuten ulkoa tuotuja lehtiä, oksia tai muuta haisteltavaa. Edellä mainittuja on hyvä tarjota jokaiselle kissalle lajityypillisen elämän rikastuttamiseksi.
Rohkeimmille kavereille voi mahdollisuuksien ja yksilön mukaan lähteä tarjoamaan pääsyä ulkotarhaan sekä valjasulkoilemaan, jotka ovat helpoin ja turvallisin tapa tarjota valvottua ulkoilua.
Kouluttamisen eri vaiheisiin sekä kissaan eläinlajina (saalistaja ja saaliseläin) perehtynyt ja omistautunut ihminen/omistaja voi opettaa kissan ulkoilemaan ilman ulkoiluvälineitä turvallisesti kaikille osapuolille. Kouluttaminen vaatii kärsivällisyyttä, omistautumista sekä tarkkuutta, ettei kissa säikähdä tai karkaa, eikä altistu millekään vaaratekijälle koulutustilanteissa. Irti-ulkoilemaan koulutettukaan kissa ei tule jäädä vaille turvatekijää, eli ilman valvontaa missään tilanteessa ulkona ollessa.
Läsnäolollaan ja toiminnallaan ihminen poistaa sekä minimoi mahdolliset säikähtämisen, pelkäämisen, stressin, sairastumisen, kivun, tapaturman tai menehtymisen riskit.
Turvallinen lajityypillinen elämä kissalle voidaan luoda sekä toteuttaa, kissakohtaisesti tuomalla lajityypillisyys, sekä sen osa-alueet kotiin sisälle, sekä tarjoamalla lisänä ulkoilun tuomia virikkeitä kissalle turvallisesti valvomalla.
Kouluttajan näkökulmasta, sekä tutkitun tiedon pohjalta, kissa älykkäänä ja nopeasti oppivana eläimenä ikään katsomatta, on mahdollista opettaa turvalliseen ulkoiluun usein hyvinkin pienellä vaivalla ja tarvittaessa yhdessä eläintenkouluttajan kanssa.
Huomatakseen Suomessa vallitsevan kissakriisin, ei tarvitse kuin lukea muutamia julkaisuja eri eläinsuojeluyhdistyksien sivuilta, jotta näkisi tämän kriisin laajuuden.
- Katajankulmalaiset
- Dewin blogi
- Kiikoisten löytöeläinpalvelu
- Vierashuoneen löytöeläimet
Rakentaaksemme kissoille kokonaisvaltaista hyvinvointia, arvostusta ja lajityypillistä elämää, myös eläimen turvallisuus ja turvallisuuden tunne huomioiden, löytyy tänä päivänä avuksemme paljon kirjallisuutta, tutkittua tietoa sekä asiantuntijoita ja heidän julkaisemiaan artikkeleita.
Lajityypillisen elämän luomisessa kissalle, ammatti eläintenkouluttajat ovat mielellään tukenasi!
Mistä lähtökohdista lähdetään rakentamaan kissojen hyvinvointia ja arvostusta, mielipiteen vai tutkitun tiedon pohjalta?
Ystävällisin terveisin
Jenni Yli-Tainio, Animal active
Eläintenkouluttaja AT ja EAT ongelmakäytös
Eläinnäyttelijöiden kouluttaja ja -ohjaaja
Kissojen käyttäytymiseen erikoistunut eläintenkouluttaja,
Suomen eläintenkouluttajat ry;n hallituksen jäsen,
Suomen agilitykissat ry;n Puheenjohtaja
Lähteet ja liitteet;
Tavoitteena hyvinvoiva kissa: https://animal-active.webnode.fi/l/tavoitteena-hyvinvoiva-kissa/
Eläinsuojelulaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247
Eläinsuojeluasetus https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960396
Dewin blogi, eläinsuojelulaki sekä -asetukset: https://www.dewinblogi.fi/2020/06/kissan-vapaana-ulkoilun-haitat.html .
Morris Desmond, kirja Miksi kissa kehrää 1990
David Taylor, Kissakäsikirja 2002
Päivi Ylikorpi, Kissanhoidon käsikirja 2014
Sari ja kuva, https://sarijakuva.fi/blogi/2021/02/03/hiirikissojen-aika-on-ohi/
Kissat huono apu rotta ongelmaan: https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fevo.2018.00146/full>
https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/tutkimustulos-yllattaa-kissa-onkin-huono-rotanpyydystaja-ahkerana-tunnetu-saalistaja-peittaakin-rottaongelman-maan-alle/