Tavoitteena hyvinvoiva kissa

Turvallisuus ja eettisyys mukana hyvinvoinnissa

Moni ajattelee usein kissan laiskaksi, omapäiseksi ja mieltään osoittavaksi lemmikiksi. Luullaan, ettei sitä voi tai kannata kouluttaa ja sen hyvinvoinnin osa-alueiden täydentäminen tuntuu hankalalta.

Pidemmän aikaa ihmiset ovat mieltäneet sen, että lemmikkikoiramme tarvitsevat virikkeitä ja aktivointia. Koiran kanssa on mukava harrastaa yhdessä, kasvattaen sidettä ja luottamusta. Se tarvitsee liikuntaa sekä monipuolista tekemistä, ravitsevaa ruokaa sekä hoitoa ja turvallisuutta voidakseen hyvin.
Olemme säätäneet lakeja sekä asetuksia ohjeistamaan koiranomistajia hyvään eläimenpitoon ja kouluttamiseen eläinlähtöisesti, eläimelle sekä ympäristölle eettisin, turvallisin hyvinvointi edelläkäyvin metodein.

Kissan lisäksi monien lemmikkinä pidettävien eläinlajien kohdalla ei ole säädetty tarkemmin lakia tai eläinsuojeluasetuksia turvaamaan eläintä; takaamaan eettisyyttä lajikohtaisia tarpeita täydennettäessä.

Osa toteuttaa vanhoja totuttuja tapojaan kissojen suhteen siksi, ettei ole saavuttanut vielä tämänhetkisessä valossa tarkasteltuja uusia ja toimivampia tapoja tai tietoa näistä ei ole ollut tarpeeksi saatavilla.
Osa voi olla jumiutunut vanhoihin tapoihin niiden näennäisen toimivuuden vuoksi, eikä ole osannut tarkastella asioita laajemmalti eri näkökulmista tai päivittää näin tietojaan.

Vaikkei kissan lisäksi muidenkaan lemmikkieläinten turvallisuudesta, hyvinvoinnista tai eettisyydestä kirjoiteta suoraan laissa tai asetuksissa, osaamme tulkita sekä toteuttaa näitä muille eläimille aika suoraviivaisesti ilman, että kenenkään tarvitsee asioihin suuremmin puuttua tai huomautella.
Vain kissa on jäänyt näiden toteutusten kohdalla täysin varjoon.

Lemmikin hyvinvointi tukee omaa hyvinvointiamme
Turvautuessamme ajatukseen kissasta laiskana ja helppona lemmikkinä, laiskistumme lemmikinomistajina helposti myös itse.
Kissan ollessa pentu meistä on mukavaa ja luontevaa tarjota erilaisia leikkejä tälle aktiiviselle karvapallolle, koska se on söpöä ja tukee näin myös omaa hyvää tunnetilaamme.
Kissan aikuistuessa luulemme sen laiskistuvan. Todellisuudessa kissa passivoituu aktivoinnin, leikkien ja virikkeiden vähenemisestä.
Tarjoamalla monipuolisesti näitä asioita kissan varttuessakin, säilytämme aktiivisen ja hyvinvoivan kissan. Samalla minimoimme kissalle herkästi muodostuvaa stressiä ja sen tuomia terveysongelmia. Ennaltaehkäisemme myös monia ihmisten kannalta ajateltuja käytösongelmia. Hyvinvoivan lemmikin myötä myös oma hyvä tunnetilamme säilyy.

Onneen ei ole oikotietä
Moni tuntee kissojen lajityypillisen käytöksen toteuttamisen kuitenkin vaikeaksi sekä ajallisesti haastavaksi toteuttaa, koska on nopeampaa päästää kissa ulos, jolloin sille tarjoutuu mahdollisuus täydentää lajityypillisen käyttäytymisen osa-alueen kohtaa (saalistusta) itsenäisesti, niin usein kun kissa yksilönä tarvitsee. Samaan aikaan omistajan ei tarvitse tehdä mitään, vain odottaa että kissa saapuu joskus kotiin.
Kissaa ulos päästäessä unohdamme herkästi tarkastella asiaa turvallisuuden ja eettisyyden kannalta, niin itse kissalle kuin ympäristölle tärkeistä näkökulmista.
Kissan kohdalla turvallisuusasioita vähätellään herkästi, varsinkin vapaan ulkoilun tuomien hyötyjen rinnalla. Turvallisuudella on suuri vaikutus myös tämän eläinlajin hyvinvointiin ja terveyteen, sekä siihen kuinka kauan saamme rakkaan perheenjäsenemme luonamme pitää.

Ulkoiset turvallisuusriskit
Liikennettä, petoja, kissavihaajia sekä muiden kissojen mukana tuomaa tautiriskiä pidetään vähäpätöisenä kissojen kohdalla. Muiden eläinlajien kohdalla saattaisimme helposti ajatella toisin, emmekä halua asettaa eläintämme vaaraan loukkaantua, sairastua tai menehtyä: Harvemmin enää näkee esimerkiksi lemmikkikäärmettä, -frettiä, -kultakalaa, -kilpikonnaa, -marsua tai vaikka -hamsteria ulkoilemassa valvomattomana tai kuljeskelevan asunnossa vapaana ilman, että eläimeen kohdistuvia tapaturman riskejä tai riskejä menehtyä olisi minimoitu tai poissuljettu. Silti kissa päästetään hyvin herkästi yksin ulkoilemaan.

Kissa peittää ongelmansa

Kissan kivun, vamman, sairauden tai stressin näkyminen selvinä merkkeinä verhoutuu muilta eläinlajeilta evoluution seurauksena ja usein muilla eläinlajeilla, kuten ihmiselläkin on haastava lukea eläimen käytöksen ja eleiden muutoksia sen sairastuessa.

Siksi valvomatta ulkoilevan kissan omistajalla on liki mahdotonta huomata kissan muuttunut käytös reaaliaikaisesti ja realistisesti, kissan ollessa paljon poissa näköpiiristä tai vain hetkellisesti paikalla.

Kissan käyttäytymistä sen elämän perus osa-alueilla kuten syömistä, tarpeidentekoa ja fyysistä kuntoa kissalla ei voida seurata aktiivisesti tai kissa voi jättää palaamatta kotiin näiden asioiden peittämiseksi. Valvomattomuus vaikeuttaa siis todella paljon hyvissä ajoin terveydellisiin ja hoitoa tarvitseviin asioihin reagointia, joihin eläinsuojeluasetuskin jo velvoittaa.

Tuomalla turvaa, luomme ratkaisun
Tuomalla kissan ulkoiluun valvontaa annamme kissalle yksilöllisesti mahdollisuuden loistavaan tapaan täydentää lajityypillistä käyttäytymistä. Annamme näin mahdollisuuden toteuttaa useita osa-alueita kissan luonnonmukaisesta elämästä. Virikkeistyä ja aktivoitua ilman, että jättäisimme kissan turvallisuuden huomiotta ja asettamatta eläintä tietoisesti alttiiksi vaaroille, sairastumiselle tai menehtymiselle.

Toki yksilöllisyys on otettava huomioon kissalle tarjottavissa mahdollisuuksissa toteuttaa luontoaan. Mahdollisuuksissa täytyy ottaa huomioon myös ympäristö, johon nämä mahdollisuudet voidaan asettaa.
Kaikki kissat eivät nauti rauhallisen kotialueen ulkopuolisen ympäristön tarjoamista virikkeistä edes sen asunnon tai talon seinien ulkopuolelta. Tällöin on turvallisinta tälle yksilölle tuoda virikkeet sekä luonto niin sanotusti sisälle.
Rohkeimmille kavereille voi mahdollisuuksien ja yksilön mukaan lähteä tarjoamaan pääsyä ulkotarhaan sekä valjasulkoilemaan, jotka ovat helpoin ja turvallisin tapa tarjota valvottua ulkoilua.
Kouluttamisen eri vaiheisiin sekä kissaan eläinlajina (saalistaja ja saaliseläin) perehtynyt ja omistautunut ihminen/omistaja voi opettaa kissan ulkoilemaan ilman ulkoiluvälineitä. Kouluttaminen vaatii kärsivällisyyttä, omistautumista sekä tarkkuutta, ettei kissa säikähdä tai karkaa, eikä altistu millekään vaaratekijälle koulutustilanteissa. Irti-ulkoilemaan koulutettukaan kissa ei tule jäädä vaille turvatekijää, eli ilman valvontaa missään tilanteessa ulkona ollessa.
Läsnäolollaan ja toiminnallaan ihminen poistaa sekä minimoi mahdolliset säikähtämisen, pelkäämisen, stressin, sairastumisen, kivun, tapaturman tai menehtymisen riskit.

Eläinten työturvallisuus
Työkissat, eli hiirikissat tai tuholaistorjujat, tarvitsevat myös työturvallisuuden osaksi toimintaansa samoilla tavoin, kun me ihmiset haluamme toimia turvallisessa työympäristössä. Ympäristössä, jossa turvatekijät on otettu huomioon. Riskit sairastumiselle ja terveyden heikentymiselle, tapaturmille tai menehtymiselle on vähintään minimoitu tai kokonaan poissuljettu.
Tarjoamme omalla toiminnallamme ja läsnäolollamme turvatekijän eläinten työskentelyyn. Koulutettujen tuholaistorjunnassa käytettyjen koirien kohdalla turvatoimet eläimen hyväksi ovat olleet käytössä siitä saakka, kun koiria "keksittiin" käyttää apuna ja niiden olevan suurenmoinen hyöty vähentämään esimerkiksi maataloudelle haitallisia tuholaiseläimiä.

Väärin kohdistettu saalistaminen
Taitavana saalistajana kissa hyödyntää lähes aina kohdalleen tarjoutuneen saalistusmahdollisuuden täydentääkseen lajityypillisen käyttäytymisen eri osa-alueita ja saalistuskäyttäytymistään. Kissa toimii täysin riippumatta siitä, tunteeko sillä hetkellä nälkää tai riippumatta siitä, mikä saaliskohteena oleva pieneläin on. Loistavista oppimiskyvyistään huolimatta se ei pysty erottamaan onko kyseessä meidän mielestämme haitallinen vai luonnon monimuotoisuudelle hyödyllinen tai jopa suojeltu eläinlaji. Valvomattomana ulkoillessaan kissa voi siksi aiheuttaa suurtakin tuhoa ja haittaa täysin väärille eläinlajeille.

Sen lisäksi että kissat helposti laajentavat toimenkuvaansa työtehtävissä, on kissojen toimintavan eettisyyttä tarkasteltava myös muiden eläinlajien eli saaliseläinten kannalta. ​Paitsi että kissa saalistaa herkästi kielettyjä eläimiä, sen tapa tappaa saalis on myös hidas, koska kissa usein leikkii saaliilla. Eettisessä valossa tarkasteltuna kissan pitäminen vapaasti hiiri/rottakissana onkin useita epäkohtia kissan asettaessa saaliseläimen kituvaan, hitaaseen kuolemaan aivan kuten kielletyt ja eettisyyden vuoksi käytössä vähentyneet tuholaismyrkyt.

Koska koira työskennellessään etsii vain sille opetetun eläinlajin saaliikseen, se saalistaa eri toimintamalleja käyttäen sekä nopeasti saaliin päiviltä päästäen, on koira paljon eettisempi vaihtoehto myös saaliseläinten kannalta. Lisäksi on hyvä huomioida, että myös rotat ovat nopeita oppimaan; ne huomaavat nopeasti vaanivan uhan ympäristössään, jolloin rotalle jää aikaa piiloutua sekä "varoittaa" muita uhkaavasta vaarasta. Yleensä esille tullut rottaongelma ei poistukaan, vaan se piiloutuu maan alle hetkellisesti ja näennäisesti ihminen luulee ongelman hävinneen kokonaan. Koirien kohdalla toiminnan ollessa nopeaa ja valvottua, ei rotta kerkeä reagoimaan uhkaan samalla tavalla ja piiloutua.

Saalistaja, joka nauttii suuresti yhdessätekemisestä ihmisen kanssa
Kissojen esi-isät saalistivat yksin, jonka vuoksi myös lemmikkikissoillemme tulisi ehdottomasti tarjota saalistuksen ja ruuan etsimisen mahdollisuuksia itsenäisesti sekä usein. Tämän voi kuitenkin tarjota helposti myös päästämättä kissaa vapaasti ulkoilemaan.
Koska kissa tarvitsee ja rakastaa saalistamista, se hyötyy myös ihmisen kanssa toteutetuista yhteisistä saalistusleikeistä ja sen osista. Kokonainen saalistusketju muodostuu saaliin etsimisestä, löytämisestä, havainnoinnista, vaanimisesta, kiinniotosta, tappamisesta ja syömisestä. Yhtenäistä saalistusketjua ei ole tarpeellista toteuttaa joka kerta kokonaisena, vaan voimme tarjota eri tavoilla ja eri ympäristöissä osia tästä ketjusta.
Esimerkiksi erilaiset leikit (yhdessä tai yksin), lelut, aktivointikupit sekä -pelit/matot, erilaiset virikkeellistämisen muodot (mm. ikkunasta katselu), temppujen opettaminen, valjasulkoilu, tarhaulkoilu, myös erilaiset harrastukset/tottelevaisuuden opettaminen tukevat näitä jopa paremmin kuin vapaa ulkoilu - ja samalla kissan sekä omistajan saadessa yhteistä tekemistä, vahvistuu heidän välinen side ja luottamus.

Kissa on hajumaailmaneläin
Kissan ulkoillessa sitä houkuttelee suuresti myös oman reviirinsä laajentaminen. Kissat saattavat kulkea pitkiäkin matkoja rivakasti sekä täysin ihmisen huomaamatta, ja siksi se voi tuottaa ongelmia myös naapurustolle.Kissan ollessa hajumaailman eläin se merkitsee ja jättää hajujälkiä eri tavoin omalle reviirilleen viestittääkseen muille kissoille tai rauhoitellakseen itseään. Viestisisällössä sekä viestintätavassa on eroavaisuuksia riippuen kohdeyleisöstä; etsiikö kissa parittelukumppania, onko se säikähtänyt, merkitseekö se reviiriään jne. Kissa viestii pääosin erittein (virtsa) sekä hajurauhasillaan, ja viestit se erittää vapaasti ulkoillessaan mm. ulkokalusteisiin, lasten hiekkalaatikkoon, kukkapenkkiin ja näin aiheuttaa epäsopua naapurustoon.

Kissan vieraillessa naapurustossa, jossa asustaa muita lemmikki- tai kotieläimiä, vieraileva kissa voi aiheuttaa suurta stressiä sekä sen tuomia terveysongelmia naapuruston omalle kissalle/kissoille. Sen lisäksi, että kissa voi kohdistaa saalistuskäyttäytymisensä väärään kohteeseen kuten esimerkiksi naapurin siipikarjaan.

Naapurin pihalla vieraileva vieraskissa nostaa useiden kissojen stressitasoa, joka osoittautuu useimmin väärään paikkaan tarpeiden tekona tai muina terveysongelmina. Vieraskissojen tuoma stressi voi ajaa kissan sijaisaggressioon perheen muita omia kissoja tai jopa omistajaa kohtaan. Vieraileva kissa voi myös kantaa mukanaan todella helposti tarttuvia tauteja, jotka voivat johtaa kissalla kituvaan, ennenaikaiseen kuolemaan, johon ei valitettavasti ole parannuskeinoa.

Laissa ja asetuksissa
Kissan ulkoilua koskee myös laissa erikseen mainitut paikat ja alueet, missä kissan ei ole sallittua kytkemättömänä vierailla. Kissojen pitoa ja hyvinvointia koskee myös eläinsuojeluasetuksien kohdat suojaavasta, turvallisesta pitopaikasta ja ympäristöstä. Eläintä ei tule jättää hoidotta eikä hylätä.
Eläimen pitopaikan tulee olla muutoinkin tarkoituksenmukainen, ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet. Eläimen pitäminen tarpeetonta kärsimystä tuottavalla tavalla on kielletty eikä eläimelle tule aiheuttaa pelkoa eikä kiihdyttää, vaan kissaa on kohdeltava rauhallisesti.

Vapaan ulkoilun tuomien hyötyjen valossa unohdamme herkästi turvallisuuden, eettisyyden ja ympäristön huomioimisen tärkeyden, joita myös eläimiä koskevat lait sekä asetukset koskevat.

Ajatellessamme kissan kokemia hyötyjä, emme halua edes ajatella tai erehdymme vähättelemään sitä, kuinka suuri vaikutus kissamme toiminnalla on useampaan ympäristössä olevaan asiaan.

Toimimmeko eläinammattilaisina ja lemmikinomistajina eläimen turvallisuus, eettisyys ja kokonaisvaltainen hyvinvointi huomioonottaen vain, mikäli laissa ja asetuksissa näin erikseen määritellään, sille tietylle eläinlajille? Vai otammeko huomioon kaikki ne hyvinvoinnin osa-alueet ja omalla toiminnallamme sekä neuvoillamme olemme esimerkkinä muille saadaksemme kokonaisvaltaisesti hyvinvoivan ja arvokkaan lemmikin?

Onko oikein tinkiä turvallisuudesta ja eettisyydestä, jonkun toisen hyvinvoinnin osa-alueen täyttyessä?