Turvallisuuden tunne muistisääntönä kissan ulkoilussa

Lisääkö ulkoilu hyvinvointia vai stressiä

Kuten tiedämme, ulkoilu voi tarjota kissoille erilaisia aistivirikkeitä sekä toiminnallisia virikkeitä.
Kissalla on mahdollisuus haistella-, maistella-, nähdä-, kuunnella ja kokea/tuntea ympäristössä olevia asioita.
Toiminnallista puolta aktivoi esimerkiksi mahdollisuus liikkua, juosta, saalistaa lehtiä ja ötököitä.

Stressin hallinta ja turvallisuuden tunne ovat hyvin vahvasti yhteydessä ja tärkeänä huomioitavana asiana myös kissan ulkoilussa tai ulkoa sisälle tuotavien virikkeiden tarjoamisessa.

Ulkoilun ja ulkoa löytyvien hyötyjen, virikkeiden ja aktivoinnin muotojen tarjoamisessa, tärkeinpänä lähtökohtana on turvallisuuden tunteen huomioiminen kissayksilöllisesti.
Turvallisuuden tunteeseen voidaan saada helposti säröjä, mikäli tilanne, ympäristö tai se hyvinvointia lisääväksi tarkoitettu virike- tai aktivointi tapa yhdistyy johonkin epämiellyttävään, esimerkiksi kipuun, säikähtämiseen, pelkoon tai stressiin.
Tämän vuoksi kissoille tarjottavassa ulkoilussa, sekä ulkomaailman sisälle tuonnissa, olisi tärkeää huomioida fyysinen-, psyykkinen-, sekä sosiaalinen turvallisuuden tunteet.

Fyysiseen turvallisuuden tunteeseen kuuluu mahdollisten tapaturmien ja kissaan kohdistuvan kivun riskitekijät ja tilanteet, sekä niiden ennaltaehkäisy. Yksinkertaisena esimerkkinä pyrkiä välttämään sekä estämään toisten eläinten ja ihmisten kissaan kohdistuvat kipua aiheuttavat tilanteet, eli petoeläinten, liikenteen sekä ihmisten kissaan kohdistuvat fyysiset kontaktit.
Myös kissan itsensä aikaan saamien tapaturman paikkojen ja tilanteiden välttäminen kuuluu fyysiseen turvallisuuden tunteeseen, ettei kissa esimerkiksi tapaturmaisesti pääse tipahtamaan jostain tai jumittumaan mihinkään.

Psyykkiseen turvallisuuden tunteeseen puolestaan kuuluu pelon, säikähtämisen ja stressin nousun ennaltaehkäiseminen ja minimointi. 
Mikäli kissa kokee stressiä jostain ympäristössä olevasta asiasta tai pääsee säikähtämään jotakin, alentaa se kissan turvallisuuden tunnetta siinä tilanteessa, sekä se yhdistyy epämiellyttävänä asiana ympäristössä oleviin asioihin ja -tekijöihin, kuten ihmiseen, hajuihin, ääniin tai paikkaan.
Kissa ja kissan keho voi tällaisen ketjuttamisen jälkeen alkaa reagoimaan nostamalla stressiä muissakin tilanteissa ja ympäristöissä, aikaisemmin yhdistyneen asian välityksellä, esimerkiksi haistamalla jotain samaa kuin aikaisemmassa säikähtämiseen johtaneessa tilanteessa on ollut.
Yleisesti stressin huomioiminen ja ennaltaehkäisy lisäävät psyykkistä turvallisuuden tunnetta ja sen myötä lisätään kissan hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. 

Sosiaalinen turvallisuuden tunne pohjautuu kissayksilön omiin sosiaalisuuden tarpeisiin sekä mieltymyksiin.
Tällaiseen tilanteeseen vaikuttaa kissan omakohtainen kokemus toisista eläimistä, lajitovereista sekä ihmisistä ja kissakohtaiset tarpeet määräytyy kissayksilön mukaan, minkä verran kissa haluaa määrällisesti, sekä ajallisesti sosiaalisia kontakteja, kuin myös kokeeko tämä kissayksilö vaihtelun miellekkääksi.
Usein kuitenkin kissan sosiaalisen turvallisuuden tunteen horjuttajana onkin reviirillä tai kotialueella tavattu, nähty tai haistettu vieraskissa, eli tunkeilija. 

Eläinlajiin ja kissayksilöön tutustumisesta liikkeelle

Ulkoilevan kissan yksilökohtainen stressin tunteminen ja turvallisuuden tunteen huomioiminen ulkoilussa lähtee kissayksilöön tutustumisesta ja tämän jälkeen tilanteen kartuttamisesta.
Mitä asioita kissa stressaa, miten stressi ilmenee ja ideaalein tilanne on pystyä minimoimaan stressin mahdollisuudet ennenkuin stressin merkkejä ilmenee, näin ennaltaehkäisemme hyvinvoinnin huonontumista ja turvallisuuden tunteen horjumista.
Ulkoilulla niinkuin muullakin aktivoinnilla ja virikkeillä on tarkoituksena lisätä kissan hyvinvointia, eikä tuottaa sille stressiä tai vaikuttaa sen hyvinvointiin alentavasti.
Tällöin lähdetään tarkastelemaan yksilön kannalta, onko tarjottu virike tai aktiviteetti hyvinvointia lisäävää vai stressitasoa nostattavaa.

Turvallisuuden tunteen ja kissan tunnetilan huomioimisessa on pyrkimyksenä ennaltaehkäisemään stressiä.
Kissat ilmentävät stressiä eri tavoin yksilöstä riippuen aktiivisesti, esimerkiksi huutelemalla ja levottomalla käytöksellä tai passiivisesti, vaikka piiloutumalla ja piilottelemalla.

Kissan käytöstä seuraamalla voimme oppia, kokeeko se tarjotun virikkeen, aktiviteetin tai jonkin asian siinä ympäristössä stressaavana (toiset kissat, hajut, reviirin laajuus) vai hyvinvointia lisäävänä.

Esimerkiksi mukana ulkoillessa ja sen jälkeen seuraamalla kissan käytöstä, voidaan havainnoida miten tarjottu ulkoilu vaikuttaa kissan tyytyväisyyteen. Pystymme reagoimaan mahdollisesti kissalla esiintyvään stressiin hyvissäajoin muokkaamalla tilannetta, ympäristöä ja virikkeiden tarjoamistapaa, ennen sen vaikutusta kissan terveyteen tai turvallisuuden tunteeseen.
Valvomatta sekä seuraamatta kissan käyttäytymistä ulkoillessa, eli kissan ulkoillessa itsenäisesti ilman ihmistä, on liki mahdotonta vaikuttaa ja havainnoida kissan stressiä tai turvallisuuden tunteeseen liittyviä asioita.

Ulkoilumuoto vaikuttaa kaikkien kissojen turvallisuuden tunteeseen

Kissalle tarjotun ulkoilun muoto vaikuttaa myös ympäristössä asuvien naapurikissojen stressin hallintaan sekä turvallisuuden tunteeseen.

Yksin ulkoileva, ei ihmisen valvonnassa oleva kissa, joka vierailee naapuruston pihamaalla, koetaan yleensä tunkeilijaksi ja vieraan kissan haistaminen tai näkeminen nostaa kissan stressitasoa todella voimakkaasti ja uhkaa näin myös kissan turvallisuuden tunnetta.

Stressin nouseminen voi esiintyä kissayksilöstä riippuen erilaisina käytöksen muutoksia kuten aikaisemmin mainitsemina huuteluna tai piiloutumisena.
Stressi voi ilmetä myös reviirin merkkaamisen tarpeena kynsimällä tai virtsaamalla ja stressi itsessään voi saada kissassa aikaan väärään paikkaan tarpeidentekoa.
Vieraskissasta stressaavilla kissoilla tavataan myös usein sijaisaggressiota, joka voi kohdistua perheen muihin eläimiin tai ihmiseen.

Valvotun ulkoilun avulla voimme vaikuttaa ympäristössä asuvien muiden kissojen hyvinvointiin, välttämällä tuottamasta näille stressintunnetta sekä uhkaamatta niiden turvallisuuden tunnetta, ulkoilemalla kissankanssa ympäristöissä ja paikoissa missä ei ole muita kissoja.

Ulkoileva kissa voi kokea stressiä oman reviirinsä ja elinalueensa huolenpidosta.
Valvotussa ulkoilussa voimme vaikuttaa kissan reviirin suuruuteen, kissa yksilön mukaan vaihtelevuuteen, kuin myös siihen ketä sillä hetkellä reviirillä ja elinalueella tavataan, sekä pystymme mukana olollamme minimoimaan mahdollisia reviiritaisteluita eli kissojen välisiä tappeluita, joissa on myös tautiriski kissojen välillä suuri.

Osa kissoista nauttii vaihtuvuudesta elämässä tietyillä osa-alueilla, niin myös ulkoilussa, mutta osa kokee siitä helpommin stressiä, jolloin on tärkeää opetella tuntemaan se oma kissayksilö ja sen mieltymykset.
Tämä vaikuttaa myös sen tarjotun ulkoilun muotoon, kestoon ja miten voidaan tilanteeseen vaikuttaa kissalle turvallisella tavalla.
Eli jo se, miten voidaan havainoida ja oppia tuntemaan se oma kissayksilö, vaatii osakseen sen ihmisen tarkkailemaan tilannetta. Kissan ulkoillessa ilman valvontaa, ei voida oppia tuntemaan sen kissayksilön tarpeita.

Moni kissa kaipaa ja tarvitsee vaihtuvuutta ympäristöönsä, sen vaihtuvuuden määrä- ja ympäristö pitäisi kuitenkin pysyä turvallisena.

Opittuamme yksilön mieltymykset, voidaan tarjota vaihtelua viemällä kissaa erilaisiin ympäristöihin yhdessä ihmisen kanssa, jolloin on huomioitu aikaisemmin kirjoittamistani turvallisuus tekijöistä, ilman, että kissa etsii vaihtelua ulkoiluun omatoimisesti laajentamalla ulkoilureviiriään ja altistumalla suuremmin ulkoisille vaaranpaikoille sekä turvallisuus riskeille.

Mikäli kissa stressaa vaihtelusta, voidaan tarjota ulkoilun mahdollisuutta siinä tutummassa kissalle sopivassa ympäristössä tai vaikka ulkoilutarhassa.
Ulkoilutarhan kohdalla on kuitenkin tärkeää huomioida kaikki nämä turvallisuuden tunteen alueet, sillä niihin voivat vaikuttaa myös nämä sosiaalisen turvallisuuden tunteen sekä psyykkisen turvallisuuden tunteen horjuttajat, kuten hajut, näkö havainnot sekä muuttuvat ja vaihtelevat aistiärsykkeet jäädessä vailinaiseksi, voivat stressata kissaa.
Esimerkiksi mikäli kissa näkee paljon lentäviä lehtiä tai lintuja saamatta niitä kiinni, tai vieraskissan vieraat hajut tai näkeminen voi saada stressitason nousua aikaan.

Kissalle voidaan tarjota ulkona olevia virikkeitä myös kissayksilön ehdoilla sisälle, mikäli kissa ei ole innostunut kotialueen ulkopuolisesta elämästä, eikä tunne sitä turvalliseksi. Tässä hyvänä huomioitavana asiana kissan lajityypillisyydestä on se, että kissa on hajumaailman eläin ja vaihtelu voi taas kissayksilöstä riippuen rikastuttaa ja lisätä hyvinvointia tai aiheuttaa stressiä sen mukaan, millaisia asioita kissalle ulkoa tarjotaan.

Esimerkiksi erilaiset lehdet, oksat, kävyt, kaarna, sammal tms voivat olla kiinnostavia haistelun kohteita, mutta mikäli niissä on mukanaan vieraankissan haju, voi nämä virikkeet miellekkyyden ja hyvinvoinnin sijaan päinvastoin lisätä stressiä ja uhmata kissan turvallisuuden tunnetta.

Ystävällisin terveisin

Jenni Yli-Tainio, Animal active
Eläintenkouluttaja AT ja EAT ongelmakäytös
Eläinnäyttelijöiden kouluttaja ja -ohjaaja
Kissojen käyttäytymiseen erikoistunut eläintenkouluttaja,
Suomen eläintenkouluttajat ry;n hallituksen jäsen,
Suomen agilitykissat ry;n Puheenjohtaja